MInun ensimmäinen kertani ei ollut romanttinen kauan odotettu tapahtuma jonkun kanssa jota todella rakastin. Se ei ollut jotain mitä halusin ja odotin.

Se oli raiskaus. Olin kymmenen. En tuntenut miestä.

En laske sitä ensimmäiseksi kerrakseni, vaikka fyysisesti se olikin. 

Seuraava kertani oli lyhytaikaisen 'poikaystäväni' kanssa. Olimme toisilla treffeillä, kun eräs puolituttuni näki meidät pussailemassa jossain puskassa ja kun vaihdoimme kuulumisia ja esittelin hänet, hän esittäytyikin poikaystävänäni. Myöhemmin hän kysyi että onko se okei ja hämmentyneenä vastasin myöntävästi. Kun seuraavan kerran näimme (minun luonani) hän olikin todella päällekäyvä. Minä hyvin kilttinä tyttönä en halunnut loukata tai vahingoittaa häntä. Joten lähinnä vaan yritin pakoilla. Sanoin suoraan että en halua nyt panna. Useasti. Lopulta hän sanoi että ei sitten. Mutta ne olivatkin vaan sanoja ja myöhemmin suutelimme sängyllä kun yhtäkkiä hän vastusteluista huolimatta laittoikin sen sisääni, kiskaisi kolmesti ja tuli. 

En laske sitäkään ensimmäiseksi kerrakseni, vaikka taaskin se fyysisesti oli.

Tämän jälkeen en enää pitänyt seksuaalisuuttani missään arvossa. Leikin miehillä ja niiden tunteilla antamatta mitään vastinetta. En uskonut kunnollisiin miehiin. Kerran sitten tapasin kaupungilla yöllä erään miehen jonka kanssa minulla oli ollut säätöä. Oli maaliskuun alku ja pakkaset. Minun illan suunnitelmat oli mennyt pipariksi ja kun hän pyysi minua mukaansa erään ystävänsä luo joka asui ihan vieressä, kelasin, mikä on pahinta mikä minulle vai tapahtua: Minut voidaan raiskata kahden miehen toimesta (tai kuka tietää useamman) tai ryöstää. Mikään kummempi ei tuntunut mahdolliselta joten tarkistin että rahani on vaikeasti saatavilla ettei ainakaan huomaamattani minua ryöstetä ja menin. Vähän myöhemmin se tyyppi kenen kanssa olin säätänyt yhtäkkiä lähti ja jäin kahdestaan tämän tyypin kanssa. Silloin harrastin seksiä ensimmäistä kertaa niin että suostuin siihen. Myöhemmin aloin seurustella tämän miehen kanssa.