Äitini ei koskaan vaivannut minua ikävällä 'tiedätkö miten lapsia tehdään'-puheella, apuna saattaa olla se, että pyysin jo viisivuotiaana häntä hoitamaan hommat iskän kanssa ja tekemään minulle pikkusiskon. He epäonnistuivat ja vain veljiä sieltä tuli. 

Kuitenkin alettuani seurustelemaan ensimmäisen pitkäkestoisen poikaystäväni kanssa hän kysyi eräänä päivänä kun menin äidin luokse teelle, että minkälaista ehkäisyä te käytätte. Meinasi mennä teet väärään kurkkuun. 

Tämän jälkeen hän alkoi kyselemään multa erilaisista ehkäisymenetelmistä. Eikä siis kysellen mitä tiedän vaan tarkempia kysymyksiä, kuten sekoittaako kapseli kuukatiskierron ja mitä eroa on e-pillerillä ja minipillerillä. 

Toinen awkward keskustelu tuli, kun hänen ystävänsä pari kuukautta myöhemmin alkoi kyselemään minulta minun uskontoni ja seksielämän soveltuvuutta toisiinsa. Perheeni on nimittäin uskonnollisista taustoista ja uskonto on tärkeä osa elämää. Minun uskontoni mm. kieltää esiaviollisen seksin, tupakan ja päihdeaineet. Hyvän ystäväni kanssa olisin voinutkin asiasta keskustella, mutta kyseessä oli äitini ystävä! 

On toki ollut asioita joita minäkin olen kysellyt ystäviltä. Kysyin kerran ystävältäni että miten yhden yön jutut heitetään ulos jos A ei halua ottaa uusintoja sillä selvinpäin ne eivät näytäkkään bodareilta ja B jos ne eivät itse tajua lähteä jonkin ajan päästä. Toistaiseksi ei minulla onneksi ole ollut ongelmia niiden ulosheittämisessä. 

Päiväkodissa työskennellessä olen saanut pari vastausta siihen että mistä ne lapset sitten oikein tulee. 'Älä syö niitä (vesimelonin) siemeniä tai sellainen kasvaa sun sisälle. Tai jos käy tösi huonosti niin sitten siitä tuleekin vauva.'